Lajiesittely

Mitä on karate?

Karate on sekä urheilulaji että itsepuolustusmenetelmä. Se on erinomainen tapa ylläpitää hyvää yleiskuntoa, sillä siinä kehittyvät kehon kaikki osat. Harrastajan ei välttämättä tarvitse olla erityisen vahva eikä yhtä hyvässä fyysisessä kunnossa saavuttaakseen suuren tehon karatessa. Aloittelijan yleiskunnon ei tarvitse olla erinomainen, sillä kunto kyllä kohoaa karateharjoitusten myötä. Kaikenikäiset voivat harrastaa karatea. Tämä monipuolinen ja kiinnostava laji kehittää harrastajaansa sekä fyysisesti että henkisesti.

Itsepuolustus

Itsepuolustus on eräs karaten oleellinen osa. Pitkäaikainen karaten harjoittelu kehittää eräänlaisen kehonliikkeiden kuudennen aistin, jonka avulla karateka nopeasti pystyy reagoimaan vastustajansa liikkeisiin ja kääntämään ne omaksi edukseen. Tämän myötä karateliikkeet tulevat yhä tehokkaammiksi itsepuolustuksessa. On kuitenkin muistettava, että karateharjoittelun lopullisena päämääränä on, ettei taitoja tarvitse käyttää ja mahdollisista tilanteista selvitään muilla avuilla.

Kilpaurheilulaji

Karate on tullut myös suosituksi urheilulajiksi. Ottelun vaarat pyritään poistamaan. Tämä edellyttää ottelijoilta hallittua tekniikkaa sekä tuomareilta tiukkaa sääntöjen soveltamista. Ottelijat saavat pisteitä tehokkaista ja puhtaista lyönneistä ja potkuista. Hyökkäykset päähän pysäytetään juuri ennen vastustajaan osumista, jotta vammoilta vältyttäisiin.

Vyöasteet

Karaten harrastajat jaetaan vyöasteisiin taitojensa ja harjoitteluaikansa mukaan. Alemmat vyöasteet ovat kyu-asteita, joiden jälkeen seuraavat mustan vyön dan-asteet. Suomessa on laajimmin käytössä viiden kyu-arvon järjestelmä. Aloittelijan vyö on valkoinen. 5. kyu käyttää keltaista, 4. kuy oranssia, 3.kyu vihreää, 2.kyu sinistä ja 1.kyu ruskeaa vyötä. Ruskean vyön jälkeen alkavat dan-arvot 1.dan -asteesta ylöspäin.

Lähde: Karateliitto, www.karateliitto.fi

Karaten historia

Karaten ja muiden budolajien juuret löytyvät kaukaisesta historiasta. Kaakkois-Aasian munkit joutuivat kehittämään aseettomia taistelutaitoja, koska heiltä oli aseiden käyttö kielletty. Munkki Bodhidharma opetti munkeille aseettomia taistelutaitoja Shaolin-temppelissä. Munkkien taistelutaito kehittyi edelleen saaden nimen Shaolin. Tämä taistelutaito kulkeutui okinawalaisten mukana Ryukyu-saarille, missä se sekoittui saaren omiin taistelumenetelmiin. Aseeton taistelu sai lisää merkitystä japanilaisen feodaalimaaherra Kagoshiman kieltäessä saarelaisilta aseiden käytön. Syntynyttä taistelutaitoa ryhdyttiin kutsumaan nimellä ”kiinalainen käsi”. Myöhemmin modernin karaten Okinawalta Japaniin vienyt Gichin Funakoshi muutti nimen tarkoittamaan tyhjää kättä. Näin lajin filosofinen perusta ja harrastajan tavoittelema tyhjä ja ennakkoluuloton mieli korostui uudella tavalla.

Japaniin karate teki maihinnousunsa vasta 1920-luvun alussa Funakoshin järjestäessä uuden lajin näytöstilaisuuksia. Suosio kasvoi kuitenkin pian ja Funakoshi jäi Japaniin ammattimaiseksi opettajaksi. Pian monet muutkin okinawalaiset mestarit seurasivat hänen esimerkkiään. Funakoshin oma Shotokan-tyyli sai seurakseen pian lukuisia muita karaten tyylisuuntia, kuten esimerkiksi Gichin Funakoshin oppilaan Hironori Ohtsukan Wadoruy-karate. Eurooppaan ja Aasiaan karate levisi 50-luvulla ja Suomeen vuonna 1967. Kehitys on ollut kuitenkin nopeaa, josta ovat osoituksena monet mitalit EM- ja MM-kisoista.

Tyylisuunta

Shotokan

Shotokanin varsinaisena isänä pidetään Gichin Funakoshia joka esitteli Toudia (Okinawalaista kamppailumenetelmää) ensikerran Japanin pääsaarilla 1920- luvulla. Funakoshi tunnettiin lempinimellä Shoto ja myöhemmin Shotokan annettiin nimeksi Funakoshin opettamalle karatelle.

Shotokanin historia pohjaa nimenä siis Gichin Fuankoshiin (s.1868). Karate opillisesti vanhoihin Okinawalaisiin mestareihin Yasutsune Itosuun (s.1830), Yasutsune Asatoon (s.1828) sekä Sokon Matsumuraan (s.1789 ).

1920 -luvun Funakoshin opettama karate onkin kehittynyt varhaisajoista melkoisesti. Ennen karate oli lähinnä siviili itsepuolustus menetelmä. Japanin pääsaarille saavuttua mukaan tuli myös varsinainen budo-ajattelu. Toisen maailmansodan jälkeen mukaan on tullut lisäksi urheilullinen aspekti. Tämän päivän Shotokan karaten tunnistaa suhteellisen tukevista seisonnoista, voimakkaasta kimen (voiman keskitys) korostamisesta ja suoraviivaisista ja voimallisista tekniikan tekotavoista. Käsitekniikat painottuvat hivenen enemmän jo Shotokanin alkeisopetuksessa samoin suuret liikeradat perustekniikassa. ”mottona” Shotokan opetuksessa käytetään sanontaa: yksi vahva tekniikka ennemmin kuin monta kevyttä. Dynaamisuutta on Shotokanissa korostettu vuosi vuodelta yhä enemmän ja tämän päivän Shotokan onkin jokseenkin liikkuva karate tyyli.

Shotokanissa harjoiteltavat katat pohjautuvat vanhoihin Okinawalaisiin (liikesarjoihin) tyylissä harjoitellaan yleisesti 26:ta kataa. (Shuri ja tomari- te lähtöisä katoja) Heijan 1-5 (pinan) Tekki 1-3 (naihanci) Bassai- dai (patsai), Bassai- Sho, Kanku-dai (kushansu), Kanku- Sho , Jion, Hangetsu (seisan), Empi (wanshu), Niushiho, Jitte, Jiin, Gankaku (chito), Meikyó, Gojushiho –dai sekä Gojushiho- sho, Unsu, Chinte, Wankan ja Shochin.

Tällä hetkellä maailmalla on useita Shotokan tyylin liittoja ja yhteisöjä., 80-luvulla Funakoshin oppilaan Sensei M. Nakayaman kuoltua lähes yhtenäinen Shotokan rintama alkoi enemmissä määrin repeillä ja syntyi monia eri ryhmittymiä. Maailmalla Shotokan tyyli on jotakuinkin eniten harrastajia saanut karate tyyli. Yhtenä syynä pidetään, että toisen maailmansodan jälkeen Shotokan tyyli alkoi pitää Japanissa ns. opettajakursseja. Nämä kurssit tuottivat päteviä karate ”lähetyssaarnaajia” eri puolille maailmaa. Suomessa Shotokan seuroja on ollut aina 70- luvun alun alkaen. Harrastajamäärältään Shotokanilla on myös Suomessa vankka asema. Karateliitoon Shotokan tyylisuunta kollegion tarkoituksen onkin varmistaa ja edelleen kehittää Shotokan karaten tasoa Suomessa, mm. pitämällä yhteyksiä muiden maiden Shotokan harrastajiin sekä järjestää leirejä joissa vierailevat myös päteviä Shotokan opettajia muualta maailmasta.

Lähde: Karateliitto, www.karateliitto.fi